Tänään kuulin mummolta äidin viimeisimmästä päähänpistosta. Äiti oli saanut päähänsä alkaa tilailemaan joululahjoja sukulaisille postimyyntifirmasta joka myy pääasiassa tekstiilejä (verhoja, lakanoita) ym.). Okei. Muuten hyvä, mutta äidillä ei ole rahaa. Vasta muutama päivä äiti kysyi minulta lainaksi. En kyllä tiedä onko muutenkaan normaalia tilata kesällä joululahjoja. Lahjat oli kuulemma tarkoitettu kaikille mahdollisille sukulaisille. Sellaisillekin joita äiti ei ole tavannut vuosikymmeniin. Ja sellaisille joilla on rahaa kuin roskaa, eivätkä tarvitse mitään, saati arvosta esim. halpoja lakanoita. Äidillä on taas todellisuudentaju hukassa...Köyhän ihmisen olisi tärkeää tajuta asioiden tärkeysjärjestys. Ja sen jälkeen miettiä onko vielä ylimääräistä tuhlattavaksi kaukaisiin sukulaisiinkin.
Mielestäni henkilöllä jolla ei ole ymmärrystä rahankäyttöön, pitäisi olla joku virallinen taho raha-asioiden hoitoon. Se että edes ajattelen asiaa, kertoo taas kenellä on vastuu. En edes tiedä mistä voin hakea apua äidin raha-asioiden pelastajan kyselemiseksi. Sosiaalitoimistosta? Mistä? Minkälaiset ehdot siinä on? Tekisi mieli unohtaa koko juttu. En jaksa olla kiinnostunut juuri nyt kun haluaisin keskittyä vain itseeni ja kaiken kasassa pitämiseen. Mistään en osaa taikoa lisää energiaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg){kind=avatar}
Tekstit
Ainoa keino saada joku muu hoitamaan toisen ihmisen raha-asiat taitaa ikävä kyllä olla se, että ihminen pistetään holhouksen alaiseksi ja sitten joku taho (viranomainen tai sukulainen, suosittelisin itse ensimmäistä) valvoo raha-asioita.
VastaaPoistaSitä pidetään vain usein todella äärimmäisenä keinona koska se tarkoittaa sitten sitä että ihan kaikki raha-asiat kulkee jonkun muun kautta ja ihminen ei sitten osta edes sitä pullaa ja kahvia ilman lupaa tai selitystä mihin sitä rahaa tarvitsee/käyttää...