maanantaina, marraskuuta 9

asuntotarjous=paniikkikohtaus

En tahdo aloillani pysyä kun jänskättää niin kamalasti tulevat asuntokaupat. Menimme tänään asuntoesittelyyn ja kyseinen asunto oli heti kuin oma koti. Kaikki natsasivat.

Kyse on kuitenkin päätä huimaavista summista. Samantien kun laitoin kirjalliseen tarjoukseen allekirjotuksen ja pääsin kotiin - alkoi mietintä. Teimmekö nyt oikein, mitä jos mitä jos....Jos jos...Ja sitten tuli paniikkikohtaus. Naama punottaa, sydän hakkaa, huimaa ja on ihan sekava olo.

Tähän asunnon hankinta hommaan on lyöty tuhottomasti energiaa ja aikaa sekä suuria odotuksia. Ja nyt this is it! Pelottaa kamalasti. Tulenko katumaan? Mitä tässä tapahtuu? Miksen osaa olla huoleton ja vapaa turhista pohdinnoista? Itse itselleni sen paniikin aiheutan...Miten saan tämän laantumaan?

7 kommenttia:

  1. Onnea, toivotaan että onnaa!

    VastaaPoista
  2. Hui! Varmasti jännittää ja epäilyttää ja pelottaa noin suurien kauppojen tekeminen. Mutta IHAN VARMASTI jos ja KUN kaupat menee läpi ja pääsette uuteen OMAAN asuntoon, niin tiedät että ratkaisu oli OIKEA ja paniikki turha. Jotkut suuret muutokset on vain joskus pakko tehdä, että pääsee eteenpäin :)
    Ja jos kaupat ei jostain syystä mene läpi, niin se olisi sitten sen merkki, ettei talo ollutkaan oikea. Aika näyttää - koita malttaa!
    Yritä saada muuta ajateltavaa ainakin siihen asti, kun tiedätte miten kaupan kanssa kävi - ennen sitä ei auta muuta kuin odotella rauhassa.
    HALEJA!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Teimme kirjallisen tarjouksen kerrostalo-osakkeesta ja se meni heti läpi (oli suuri yllätys). Nyt odotamme sitten kauppoja. Suunnitelmissa olisi toteuttaa ne 20.11. Avaimet käteen ja muuttoa tekemään sitten. Jouluksi omaan kotiin :) Mikäli mutkia ei enää tule matkaan.

    Nämä suuret muutokset vaan ovat niin pelottavia!

    VastaaPoista
  4. Hei! Olen uusi blogisi lukija. Onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa Solina! Kiva että olet löytänyt blogini :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos. Kiva lukea blogiasi, kun on samanlaisia kokemuksia. Näkee asioita eri näkökulmista ja osaa saa itsekin erilaista kosketuspintaa mielessä pyöriviin asioihin. Tällaiset anonyymit kohtaamiset internetissä taitavat ollakin ihan hyvää "terapiaa".

    VastaaPoista
  7. Ehdottomasti. Kaikkea tätä ei pysty mitenkään päin jakamaan jonkun kanssa livenä (ellei käy monta vuotta esim. terapiassa). Tänne voi kirjoittaa ja purkautua aina kun siltä tuntuu, kokemuksia voi jakaa niin monen kanssa. :)

    VastaaPoista