Blogiystäväni MaaMaa mietti postauksessaan aiemmin mielenkiintoisia asioita. Samat jutut pyörivät minunkin pääkopassani sillä hetkellä. Sainkin luvan kopioida kysymykset omaan blogiini ja avata mietteitäni :) Kiitos M!
Nämä;
Suretko menneitä, kadutko tehtyjä, mietityttääkö miksi jotain piti tapahtua?
Pelkäätkö tulevaa, uskotko Murphyn lakiin, tuntuuko ettet voi vaikuttaa kohtaloon? Onko kohtalo jo valmiiksi kirjoitettu?
Suren valitettavasti usein menneitä ja joskus tuntuu että olisin voinut elää koko elämäni aivan toisin! Olen tehnyt todella tyhmiä asioita, loukannut jotakuta, käyttäytynyt väärin jne.
Kadun joskus niin kovaa, että saatan saada käsittämättömän paniikkikohtauksen. Se syntyy ajatuksesta, että en voi enää tehdä asialle mitään.
Uskon jollakin lailla kohtaloon. Jos et voi saada yrityksistä ja ponnisteluista huolimatta jotakin mitä kovin haluat, on kohtalolla ollut sormensa pelissä. Niin on tarkoitettu. Tämä asia tuli varsinkin mieleen siinä kohtaa kun asuntokaupoista ei meinannut tulla mitään. Oliko niin tarkoitettu? Uhmaanko kohtaloa nyt kun kaupat mitä luultavammin toteutetaankin kaiken väännön jälkeen? Sattuuko asunnossa saman tien vaikkapa vesivahinko tai muu iso paha asia tulee esiin...?
Pelkään tulevaa, mutta myös odotan sitä. Haaveilen, unelmoin, uskon. Mutta silti pelkään. Ja ajattelen aina pahinta. Mitä jos vuoden päästä käykin näin tai jotakin pahaa tapahtuu. Jostakin syystä ajattelen että minulle käy hullusti. Sairastun vakavasti tai jopa kuolen...! Hallitsevia ajatuksia, joista pitäisi ehdottomasti puhua psykologille...;)
Murphyn laki on mielenkiintoinen teoria, mutta ei välttämättä "toimi" aina.
Miettiessäni vielä kohtaloa, voi hyvin olla mahdollista että kohtalo on jo kirjoitettu kohdallamme, mutta toisaalta se on ristiriidassa omien valintojemme kanssa. Mitä jos valitsemme niin kuin kohtalo ei meille kirjoittanutkaan ja silti selviämme? Voiko niin tapahtua ja mitä sen jälkeen? Kohtalo kirjoitetaan taas uudestaan? :D Luultavasti kukaan ei ymmärtänyt edellisestä yhtään mitään, mutta annettakoon anteeksi, nyt on yö ja minun pitäisi oikeastaan olla jo nukkumassa....X-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.jpg){kind=avatar}
Tekstit
Aika päinvastaiset mietteet tuli sulle, kuin mulle -- opposites attract :)
VastaaPoistaMä "opin" vähän kantapään kautta olemaan liikaa peloissani tulevasta; sellaisesta mitä EHKÄ VOISI tapahtua ... Ajattelin suhtautumisia pienemällä mittakaavalla: "uskallan mennä tien yli vaikka hyvin mahdollisesti voisin jäädä auton alle!", miksi: "tien toisella puolella on jotain, minkä luo haluan mennä." Miten selviän: "katson molempiin suuntiin, vaaraa ei näy. Menen reippaasti yli, luotan että pääsen ehjin nahoin toiselle puolelle, sillä tarkistin tuplasti, ettei vaaraa näy!"
Riskiä? "Ehkäpä. Mutta ei niin suurta riskiä, että jättäisin menemättä sen tien yli."
Olkoon tien ylitys elämää ja toisella puolella odottamassa huominen. :)
MaaMaa sie oot niin viisas! Osaat jotenkin aina sanoa asiat niin fiksusti :) Ja niin positiivisesti. Ihana piirre. Minä kun olen tottunut ympärilläni parveileviin pessimisteihin. Onneksi myönteisesti ajattelivia ihmisiäkin on vielä olemassa (katoava luonnonvara) !
VastaaPoistanooh, en viisaudesta tiedä. Sinisilmäinen olen kylläkin (sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti).
VastaaPoistaMä postasin reilu vuosi sitten muute tuosta "tien ylitys Ahaa elämyksestäni"; tässä linkki ko. postaukseen, jos haluat lukaista ja kommentoida sinne :)
http://maamaamaailmalla.blogspot.com/2008/10/munuaiskontrolli.html