Tänään on ollut taas kova pääkipu. Äiti ehdotti meille tuloa. Voisi leikkiä lapsen kanssa, että minä saisin levätä. Suostuin ehdotukseen vaikkakin äidin apu on todella pientä. Vaippaa hän ei vaihda, ei pue tai riisu lasta, ei laita ruokaa tms. Minun leponi jää siihen että viiden minuutin välein huudellaan "tule vaihtamaan vaippaa", "tulisitko antamaan vettä", "riisuisitko vaatteet"... Jokatapauksessa äidin oltua hetken lapsen kanssa ulkona sain vihdoin luettua Ruuhkavuosi-kirjan loppuun pienissä pätkissä. Lukiessa herkuttelin, mitäpäs muutakaan kuin fazerin sinistä...Ja toki tiedossa on, että se ei auta ainakaan pääkipuun saati migreeniin, eikä ne kilotkaan nopeampaa karise. Kaiken uhalla rohmusin kuitenkin koko levyn!
Kirja loppui jotenkin "kesken"(ja suklaasta sain yliannostuksen!), mutta aloittelin jo uutta kirjaa nimeltään:
Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan.
Kirjoittanut: Liza Marklund ja Lotta Snickare
Tuo kirja vaikutti vaikealukuiselta ja sellaiselta joka vaatii keskittymistä oikein kunnolla. Mutta siitä sitten enempi kun olen saanut sen kokonaan luettua.
Viikonlopun jatkoa kaikille! :)
.jpg){kind=avatar}
Tekstit
Toisaalta siis äitisi ''apu'' on turhaa, kerta ei voi yhtään mitään tehdä lapsen kanssa? :o
VastaaPoistaJoskus hyvä hemmotella itseään suklaalla ja kirjalla vaikka, saada ajatusta muualle edes hetkeksi, hetkeksi vain keskittyä omaan itseensä,
Eipä se apu olekaan oikein "apua" sanan varsinaisessa merkityksessä. Saapahan lapsi tavata mummoaan kuitenkin valvovan silmän alla jos ei muuta positiivista tästä tilanteesta löydy :/
VastaaPoistaHemmotteluhetket ovat kaikki kaikessa, vaikka edes kerran viikossa! :)))